Keskustelu yksityiskouluista on tervetullut

Hel­sin­gin Sa­no­mat kir­joit­ti (Kau­pun­ki 22.9.) yk­si­tyis­kou­luis­ta syt­ty­nees­tä ra­ha­rii­das­ta. On hy­vä, et­tä Hel­sin­gin ope­tus­toi­men joh­ta­ja Rau­no Jar­ni­la ot­ti avoi­mes­ti esil­le eri­lais­ten kou­lu­jen ra­hoi­tuk­sen.

Hel­sin­gis­sä ala-as­te­ikäi­sis­tä noin jo­ka seit­se­mäs käy yk­si­tyis­kou­lua, ylä­as­te­ikäi­sis­tä va­jaa kol­man­nes ja lu­kio­lai­sis­ta al­le puo­let (40 pro­sent­tia). Kos­ka kai­kis­sa kou­luis­sa ope­tuk­ses­sa nou­da­te­taan pe­rus­ope­tus- ja/tai lu­kio­la­kia ei­kä kou­lun­käyn­ti mak­sa op­pi­laal­le, op­pi­las tai van­hem­pi ei vält­tä­mät­tä tie­dä, omis­taa­ko kou­lun kau­pun­ki vai tar­koi­tus­ta var­ten pe­rus­tet­tu re­kis­te­röi­ty yh­tei­sö.

Yk­si­tyis­kou­lut ovat toi­mi­neet vuo­si­kym­me­niä val­tiol­li­sel­la toi­mi­lu­val­la yh­den­ver­tai­ses­sa ase­mas­sa kun­nal­lis­ten kou­lu­jen rin­nal­la. Iso osa kaik­kien kou­lu­jen toi­min­nan kus­tan­nuk­sis­ta mak­se­taan val­tion kas­sas­ta kun­nil­le mak­set­ta­vil­la val­tio­no­suuk­sil­la. Val­tiol­la on myös tär­keä roo­li pää­tet­täes­sä yk­si­tyis­kou­luil­le mak­set­ta­van op­pi­las­koh­tai­sen tuen mää­räs­tä. Op­pi­las­koh­tai­sen tuen suu­ruus mää­räy­tyy luok­ka-as­teen mu­kaan.

Mie­les­tä­ni Jar­ni­la on oi­keas­sa vaa­ties­saan, et­tä pien­ten eri­tyis­ryh­mien kou­lut­ta­mi­ses­ta syn­ty­vät li­sä­kus­tan­nuk­set tu­li­si kor­va­ta vain niil­le kou­luil­le, jot­ka tar­joa­vat ky­sei­siä pal­ve­lui­ta. Op­pi­las­koh­tais­ten tu­kien las­ku­pe­rus­teis­sa pi­tää kui­ten­kin pyr­kiä yk­sin­ker­tai­suu­teen. Ei ole mi­tään jär­keä al­kaa las­kea erik­seen jo­kai­sen yk­sit­täi­sen op­pi­laan ope­tuk­ses­ta ai­heu­tu­via ku­lu­ja. Käy­te­tään mie­luum­min las­ken­ta­by­ro­kra­tiaan me­ne­vät ra­hat ryh­mä­ko­ko­jen pie­nen­tä­mi­seen tai kou­lun­käyn­ti­avus­ta­jien palk­kaa­mi­seen.

Toi­vot­ta­vas­ti Jar­ni­lan avaus tu­kien uu­del­leen­ar­vioin­nis­ta joh­taa myös eri­tyyp­pis­ten kou­lu­jen ko­ko­nais­kus­tan­nus­ten tar­kas­te­luun. Ope­tus­vi­ras­ton toi­min­ta­ker­to­muk­sen (2011) mu­kaan yk­si­tyis­kou­lus­sa yk­si op­pi­las tu­lee ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan kes­ki­mää­rin noin kym­me­nen pro­sent­tia (700 eu­roa) hal­vem­mak­si vuo­des­sa kuin kau­pun­gin kou­lus­sa. Ero on mel­ko suu­ri.

Toi­vot­ta­vas­ti Jar­ni­lan avaus joh­taa myös op­pi­lai­den, opet­ta­jien ja mei­dän van­hem­pien tyy­ty­väi­syy­den mit­taa­mi­seen ja hy­vien käy­tän­tö­jen ja­ka­mi­seen. Esi­mer­kik­si vai­kut­taa sil­tä, et­tä yk­si­tyis­kou­lu­jen ta­paan kau­pun­gin kou­luis­sa kan­nat­tai­si an­taa reh­to­reil­le ja joh­to­kun­nil­le enem­män val­taa päät­tää ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen ja muun muas­sa ti­lo­jen käyt­töön liit­ty­vis­tä asioi­ta.

Yh­teis­työ­tä tu­li­si li­sä­tä ei­kä sen pi­täi­si an­taa kaa­tua hen­ki­lö­ta­sol­le. Yh­teis­työ ope­tus­toi­men ja yk­si­tyis­kou­lu­jen vä­lil­lä se­kä kou­lu­jen vä­lil­lä yli­pää­tään te­kee kou­lun­käyn­nis­tä ta­sa­puo­li­sem­paa ja rik­kaam­paa, mi­kä nä­kyy myös tu­lok­sis­sa.

*Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 24.9.2012