Bulevardisointi ei palvele ketään, jos liikenne ei toimi

Otso Kivekäs kirjoitti (HS Mielipide 24.8.), etteivät vihreät voi yksin sanella kaupungin päätöksiä ja etteivät vihreät olisi aktiivisesti ajaneet Keskuspuiston rakentamista.

Ensimmäinen väite on totta ja osa demokraattista päätöksentekoa. Vihreät ovat kuitenkin ajaneet aktiivisesti Helsingin sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi. Keskeinen peruste bulevardisoinnille on tiivis asuntorakentaminen niiden varsille. Keskuspuiston vieressä kulkevan Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnin puolustamisen voikin hyvällä syyllä nähdä aktiivisena Keskuspuistoon rakentamisen ajamisena.

Helsingin uuden yleiskaavan hyväksyminen on jo pitkällä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on osaltaan hyväksynyt yleiskaavaehdotuksen. Käytännössä kaupunginhallitus syyskuussa ja kaupunginvaltuusto myöhemmin syksyllä voivat enää hyväksyä ehdotuksen tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Yksittäisen asian muuttaminen, esimerkiksi Keskuspuiston suojeleminen, ei enää ole mahdollista.

Yleiskaavaehdotus on kompromissi, jossa on paljon hyvääkin. Olisin tosin toivonut toimivan raideliikenteen suunnittelua ennen kaupunkibulevardeista päättämistä.

Ympäryskunnista tulevaa työmatkaliikennettä palvelevan tehokkaan raideliikenteen tulisi alkaa Kehä III:n tuntumasta, mikä olisi oikea sijainti myös toimivan liityntäpysäköinnin järjestämiselle. Bulevardisointi ei ole kenenkään etu, jos ei voida varmistaa pääkaupunkiseudulla liikkuville aitoa mahdollisuutta käyttää junaa, metroa tai pikaraitiovaunua.

Valitettavasti vaihtoehtoja valituille liikenneratkaisuille ei ole tutkittu riittävän laajasti. Esimerkiksi Helsinki Quick Step -suunnitelmassa esitetään raideliikennejärjestelmä, joka mahdollistaa sekä täydennysrakentamisen että viheralueiden suojelun. Yleiskaavan valmistelussa olisi pitänyt tutkia verkostokaupunkirakennetta perusteellisemmin. Paikallisiin ominaispiirteisiin nojaavia aluekeskuksia kehittämällä voimme luoda Helsingin, joka kasvaa ja tiivistyy asukaslähtöisesti.

*Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 26.8.2016

Posted in blogi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *